• ninahaddadin

Miellyttäminen on traumareaktio ja varhaislapsuudessa opittu selviytymisstrategia

Miellyttäminen stressireaktiona ja selviytymisstrategiana yhdistetään erityisesti kiintymyssuhdetraumaan. Miellyttäminen tässä yhteydessä tarkoittaa välitöntä ja automaattista yritystä miellyttämällä välttyä konfliktilta tai uhkaavalta tilanteelta ja reaktio tulee ilmi suhteessa toiseen henkilöön. Miellyttämisreaktio on turvan hakemista sulautumalla siihen, joka aiheuttaa turvattomuutta ja sopeutumista tilanteeseen pyrkimällä ennakoimaan toisen käytöstä.


Meillä on kaikilla käytössämme kolme erinomaista ja erilaista reaktiota stressaavissa tilanteissa: taisteleminen (fight), pakeneminen (flight) ja jähmettyminen (freeze). Kyseessä on sympaattisen hermoston automaattinen ja tahdosta riippumaton reaktio tilanteeseen, jonka intensiteetti ylittää normaalin sietokykymme. Meillä on aina saatavilla ja käytössä nämä kolme strategiaa. Tilanteesta ja luontaisesta preferenssistämme riippuu, mikä stressireaktio astuu kuvaan ensimmäisenä. Stressireaktio käynnistyy kehossa salamannopeasti, kun koemme fyysisen tai emotionaalisen todellisen tai kuvitellun uhka- tai vaaratilanteen. Kehossa vapautuu paljon adrenaliinia ja noradrenaliinia, jonka vuoksi pulssi nousee, sydän lyö kiihkeämmin, lihakset aktivoituvat, verisuonet supistuvat, verenpaine nousee, hengitys tihenee ja keuhkoputket laajentuvat, ruuansulatus hidastuu, kehon lämpötila nousee ja hieneritys lisääntyy. Tässä tilanteessa näkökyky kapenee ja rationaalinen ajattelykyky hidastuu. Nämä havaittavat keholliset reaktiot aiheuttaa äärimmäisen nopea kemiallinen prosessi kehossamme. Kaikki tapahtuu tahdosta riippumatta. Ihminen toimii, ennen kuin ehtii pohtia mitä pitäisi tai kannattaisi tehdä.



Miellyttämisen juuret ovat lapsuuden kiintymyssuhteessa


Tänä päivänä tiedämme, kiitos pitkälle edenneen traumatutkimuksen, että kompleksinen post-traumaattinen stressihäiriö (PTSD, Post Traumatic Stress Disorder) vaikuttaa laajasti kaikkiin elämäntapahtumiin. Sen syntymisen taustalla voi olla sodan kauhujen keskellä eläminen, rikoksen uhriksi joutuminen, yksittäiset traumaattiset kokemukset tai vaikkapa toistuva emotionaalinen kaltoinkohtelu ja/tai laiminlyönti. Trauman kokemus on aina subjektiivinen eikä voida yksiselitteisesti osoittaa, miksi toinen vastaavassa tilanteessa traumatisoituu ja toinen ei. Jokainen reagoi tapahtumiin omalla tavallaan, omasta hermostollisesta herkkyydestään käsin. Taistele, pakene tai jähmety reaktiot ovat ensisijaisia strategioita stressaavissa tilanteissa. Taisteleminen edellyttää aggression kohdistamista uhkaavaan tilanteeseen, pakeneminen edellyttää juoksemista tai muuten poistumista tilanteesta, jähmettyminen on kyvyttömyyttä liikkua tai tehdä päätöksiä tilanteesta poistumiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että on neljäskin tapa reagoida koettuun uhkaan, miellyttäminen (fawn response). Miellyttäminen stressireaktiona ja opittuna selviytymiskeinona (people pleasing) yhdistetään erityisesti kiintymyssuhdetraumaan (developmental trauma).


Miellyttäminen tässä yhteydessä tarkoittaa välitöntä ja automaattista yritystä miellyttämällä välttyä konfliktilta tai uhkaavalta tilanteelta ja reaktio tulee ilmi suhteessa toiseen henkilöön. Kyseessä on siis sekä automaattinen stressireaktio että alitajuinen (tiedostamaton) opittu selviytymisstrategia, jonka juuret ovat varhaisessa kiintymyssuhteessa koetuissa stressaavissa vuorovaikututilanteissa. Jotta miellyttämisestä muodostuu elämässä selviytymisstrategia, on sen pohjalla kokemus kasvattajan tai jonkun muun merkittävän auktoriteettihahmon, tai esim myöhemmin elämässä kumppanin taholta toistuvasti laiminlyönnin, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön kohteeksi joutumisesta, ja/tai toistuva pelko emotionaalisesta tai fyysisestä konfliktista, joka johtaa yhteyden katkeamiseen tai menettämiseen. Traumaattisen kokemuksen ei tarvitse olla mitään suurta ja dramaattista, se voi olla myös jotakin sellaista, mitä on jäänyt tapahtumatta. Tästä olen kirjoittanut enemmän toisessa blogitekstissäni, Keho muistaa sen, minkä mieli on unohtanut.


Lapsi oppii miellyttämällä välttymään todelliselta tai oletetulta konfliktilta, joka voi olla luonteeltaan verbaalista, fyysistä, emotionaalista tai seksuaalista. Hän ennakoi aikuisen käytöstä ja muuttaa omaa käyttäytymistään siten, että pyrkii hyvittelemään, sovittelemaan ja miellyttämään esim. sanomalla sen, mitä aikuinen haluaa kuulla, ja ohittamalla omat henkilökohtaiset tunteensa ja tarpeensa tehdäkseen mitä tahansa ja kaiken mahdollisen välttyäkseen konfliktilta, säilyttääkseen yhteyden ja saadakseen aikuiselta hyväksyntää, huolenpitoa ja rakkautta. Miellyttämisreaktio on turvan hakemista sulautumalla siihen, joka aiheuttaa turvattomuutta ja sopeutumista tilanteeseen pyrkimällä ennakoimaan toisen käytöstä. Ajan myötä tästä muodostuu tiedostamaton käytöksen kaava ja perusasetus elämässä, jolla ihminen pysyy näennäisesti turvassa, mutta jää vuorovaikutussuhteissa ilman aitoa yhteyttä ja välittämistä. Toisin sanoen jää ilman juuri niitä asioita, joita eniten kaipaa ja tarvitsee voidakseen hyvin. Miellyttäjän voi olla vaikea pyytää mitä tarvitsee, ja luottaa siihen, että tukea ja apua on saatavilla, kun on tottunut pärjäämään ilman ja huolehtimaan ensisijaisesti muiden tarpeista.


Miellyttäminen yhdistetään usein läheisriippuvuuteen. Miellyttäminen ja läheisriippuvuus voivat olla seurausta kompleksisesta post-traumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD) ja kumpikin on yleistä narsistisen kohtelun uhriksi joutuneilla.




Tästä tunnistat miellyttämisen ihmissuhteissa (people-pleasing)


Koska miellyttäminen alkaa usein jo varhaislapsuudessa ja on automaattista ja tiedostamatonta, voi olla vaikea tunnistaa tätä kaavaa omassa käytöksessä. Näistä merkeistä voit päätellä, tapahtuuko tätä omissa ihmissuhteissasi ja milloin se on päällä:

  • Tarkkailet muita, olet hyvin tietoinen ja kartalla muiden tunteista ja tarpeista

  • Sinun on vaikea tunnistaa omia tunteitasi, jopa yksin ollessasi

  • Tunnet olevasi hukassa ja että sinulla ei ole omaa identiteettiä (et tiedä, kuka olet)

  • Yrität jatkuvasti tehdä parhaasi ja varmistaa, että muut olisivat tyytyväisiä

  • Konfliktitilanteissa koitat vaistomaisesti ratkaista tilanteen hyvittelemällä vastapuolta

  • Et luota itseesi, omiin tunteisiisi ja ajatuksiisi, omaksut helposti toisten mielipiteitä

  • Saatat ylireagoida emotionaalisesti yllättävissä tilanteissa

  • Tunnet usein selittämätöntä alakuloa ja alavireyttä

  • Tunnet usein itsevihaa ja syyllisyyttä, tietämättä itsekään miksi

  • Sinun on vaikea sanoa "EI" läheisillesi, ystävillesi tai työsuhteissasi

  • Sinulla ei ole selkeitä rajoja ja tunnet, että sinua käytetään hyväksi

  • Et mielelläsi kerro omia mielipiteitäsi, pelkäät olla eri mieltä asioista

  • Laitat omat tarpeesi sivuun, jotta muilla olisi miellyttävämpää tai helpompaa

  • Sinusta tuntuu, ettet tule ihmissuhteissasi nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi

  • Tunnet olevasi vastuussa muiden tyytyväisyydestä tai tarpeiden täyttämisestä

  • Ihmissuhteesi tuntuvat tyhjältä, niistä puuttuu aitous, syvyys ja vastavuoroisuus

  • Välttelet ristiriitoja ja konflikteja, myötäilet ja peesaat muita


Miellyttäminen tulkitaan usein persoonallisuuden osaksi tai luonteenpiirteeksi, eikä ymmärretä sen kytköstä kompleksiseen traumahäiriöön. Kun ihminen toistuvasti ohittaa autenttisen itsensä (ja oman totuutensa) säilyttääkseen yhteyden ja varmistaakseen selviytymisensä, on sillä vaikutuksia paitsi yksilön, myös perheiden ja koko yhteisön hyvinvointiin. Jos tämä kytkös sivuutetaan, ihminen jää yksin ja avun saaminen vaikeutuu. Miellyttämisen malli periytyy ja siirtyy seuraaville sukupolville mallioppimisen kautta. Henkilöt, joiden stressireaktiona ja tiedostamattomana selviytymisstrategiana on muiden miellyttäminen, ovat helppoja manipulaation, kontrolloinnin ja narsistisen hyväksikäytön uhreja. Näissä tilanteissa miellyttäminen saa aikaan vaarallisen dynamiikan, jossa miellyttäjä miellyttää uupumiseen saakka saadakseen kaipaamaansa ja tarvitsemaansa hyväksyntää, arvostusta ja rakkautta. Mitä kiltimmäksi miellyttäjä muuttuu, sitä vaativammaksi, uhkaavammaksi ja ilkeämmäksi käy vastapuoli. Kun näin käy, miellyttäjän trauma syvenee, ja tuottaa lisää ahdistusta, vihaa, syyllisyyttä, itsensä hylkäämistä ja epätasa-arvoisia ihmissuhteita. Tämä sama dynamiikka voi näkyä sekä parisuhteissa, ystävyyssuhteissa että työsuhteissa. Kuvio toistuu, kunnes miellyttäjä oppii olemaan itsensä puolella, ottamaan vastuun omasta käytöksestään ja ilmaisemaan selkeästi omia rajojaan ja tarpeitaan.

Mitä voit tehdä

Ensimmäinen askel on aina tunnistaa ja tiedostaa oma lähtötilanteensa. Muutos on mahdollista vasta sitten, kun hyväksyy sen, missä nyt on. Se strategia, mikä joskus on toiminut ja pitänyt sinut turvassa ja hengissä, on nyt muuttunut toimimattomaksi ja haitalliseksi toimintatavaksi. Jos havaitset, että elämässäsi ja ihmissuhteissasi toistuu miellyttämisen kaava, on tärkeää ymmärtää, että sinussa ei ole mitään vikaa. Sinä et ole syyllinen siihen, missä olosuhteissa kyseinen selviytymistrategia on syntynyt, etkä ole vastuussa siitä, mitä sinulle on tapahtunut. Voit olla kiitollinen siitä, että puolustusjärjestelmäsi on pitänyt sinut hengissä ja turvassa, ja sen ansiosta olet tässä nyt. Sinä olet kuitenkin vastuussa siitä, että alat aktiivisesti ja tietoisesti tekemään sisäistä työtä tämän kaavan murtamiseksi. Se tarkoittaa parempien toimintatapojen oppimista ja harjoittamista, jotta voit luoda tasapainoisempia ja tasa-arvoisempia ihmissuhteita. Se tarkoittaa itsetuntemuksen lisäämistä ja itsesi rakastamista siten, että alat kunnioittaa itse omia tunteitasi, tarpeitasi ja omaa totuuttasi ja toimimaan elämässäsi niistä käsin. Jos perusasetus elämässä on ollut muiden miellyttäminen, voi tuntua haastavalta löytää omia rajoja, autenttista itseä ja ilmaista sitä muille. Työskentely traumapsykoterapeutin tai asiaan perehtyneen valmentajan kanssa voi olla tarpeen tapahtuneen ymmärtämiseksi ja sen integroimiseksi osaksi omaa elämäntarinaa. Menneisyyttä on katsottava, jotta sitä voi ymmärtää ja jotta sen kautta on kykenevämpi luomaan toisenlaisen tulevaisuuden. Vastuut on laitettava vaikka takautuvasti oikeille paikoilleen, rajat vedettävä energeettisesti sinne, mistä ne ovat puuttuneet. Itsensä puolelle asettuminen on välttämätön elämäntaito, jonka voi oppia missä iässä tahansa. Tämä edellyttää luottamussuhdetta, jossa näitä taitoja voi turvallisesti harjoitella. Jos tunnistat itsessäsi näitä piirteitä ja elämässäsi toistuvia miellyttämisestä aiheutuvia haasteita, tiedä, että sinäkin voit vapautua tästä kaavasta. Autan sinua löytämään oman äänesi, ilmaisemaan itseäsi jämäkästi ja luomaan tasavertaisempia ja tasapainoisempia ihmissuhteita. Maksuton konsultaatio on ensimmäinen askeleesi kohti rohkeampaa ja elinvoimaisempaa elämää.




Lähde: Psychology Today, Understanding Fight, Flight, Freeze and the Fawn Response

Another possible response to trauma, by Sherry Gaba, LCSW


53 views0 comments

Recent Posts

See All